Riihimäkien rintamamiestalo henkii 1950-lukua

Suvituuli ja Sampo Riihimäki ovat omien sanojensa mukaan pessimisti ja optimisti, jotka sopivasti täydentävät toisiaan.

”Jo ensimmäisessä näytössä olimme molemmat ihan lumoutuneina”, Suvituuli ja Sampo Riihimäki kertovat.

Omakotitalo keskellä kaupunkia ja järven rannalla. Kuopiolaispariskunnan haave puoliksi toteutui, kun he löysivät unelmiensa talon Kuopioon muutettuaan. Etsinnässä oli 50+ -ikäinen talo, jota ei olisi remonteilla pilattu. Sellainen löytyi Peipposenrinteeltä, jo heti ensiesittelyssä talo kolahti molemmille. Nyt Suvituuli ja Sampo Riihimäki elävät rintamamiestaloasujan ruuhkavuosia kahden alle kouluikäisen lapsensa Viljon ja Veeran kanssa. Remonttia on tehty ja tullaan vielä tekemään.
– Minulle rintamamiestalo oli lapsuuden haave, kun itse olen sellaisessa kasvanut. Tosin vanhempani sanoivat, että etpä näköjään lapsuudesta muista riittävästi. Tässä talossa on parasta se, että ostimme sen alkuperäisrakentajan perikunnalta. Siihen ei ollut tehty sellaisia remontteja, jotka olisivat pilanneet vanhan talon tunnelmaa. Yleensä, kun uutta yritetään vanhasta, niin ei siitä hyvä uusi tule, Sampo kuvailee hankintaprosessia.
– Jo heti eka näytössä olimme molemmat ihan lumoutuneita. Kotimatkalla mietimme vain, paljonko tarjotaan. Lisäksi paljastui, että talon rakentaja on isoäitini äidin serkku eli tämä oli tarkoitettukin näin menevänkin, Suvituuli säestää vierestä.

Ennen ostoa tehtiin kuntokartoitus. Sampon vanhemmat ovat rakennusalan ammattilaisia ja yhden puutalon rempanneita, joten heidän näkemykseensä pystyi luottamaan. Muuton jälkeen tehtiin isommat remontit kuten viemäri- ja käyttövesijärjestelmän uusiminen, salaojat, kaksi vessaa, kylpyhuone kellariin ja toinen yläkertaan. Tänä kesänä on rakennettu kuisti ja saatu piha kuntoon.
– Talossa on 90-luvun alussa saneerattu öljylämmitys. Seuraamme nyt, tuleeko valtiovallalta keppiä vai porkkanaa. Välillä tuntuu, että öljyllä lämmittäjä on maailman pahin ihminen. Siksi maalämpöjärjestelmälle on varaukset olemassa, Sampo pohtii.

Remonttia on tehty talkoilla ja itse. Lisäksi Sampon isästä ollut iso apu. Putki- ja sähkötyöt on tehnyt ammattilainen. Suvi on huolehtinut lapsista ja kodista, kun Sampo on ollut remonttityömaalla.
– Joskus tuntuu, että olen ollut yksinhuoltaja. Sampon kanssa sanottiin aamulla huomenta ja illalla hyvää yötä. Lisähässäkän aiheutti putkimies, joka sai aikaan vesivahingon juuri, kun Veera oli syntynyt ja piti päästä kotiin. Silloin kävi mielessä, että otanko tulitikut ja tuikkaan talon tuleen, Suvituuli nyt nauraa.

Keskeneräisyys on rintamiestalossa asujan olotila, johon pitää totuttautua. Tätä Suvituuli täydellisyyden tavoittelijana on opetellut sietämään. Onneksi puoliso on sopiva vastapaino ja tasapainottaja, kun hermot kiristyy liikaa.
– Perfektionistiluonteena olen joutunut opettelemaan elämään remontin keskellä. Teemme nyt loppuelämämme kotia, tilaa on tarpeeksi ja sijainti loistava. Vaikka vessan katossa on ollut reikä jo kolme vuotta, siihen on tottunut. Sampo on optimisti ja minä pessimisti. Hänen ”eihän tuo ole kuin päivän homma” pitää kertoa kahdeksalla, niin silloin ollaan todellisessa aikataulussa, Suvi vitsailee.

Molemmat ovat koti-ihmisiä ja arvostavat omaa rauhaa. Kolme vuotta remontin keskellä on ollut pitkä aika, mutta toisaalta myös lyhyt. Paljon on saatu jo aikaiseksi ja loppuja tehdään oman jaksamisen ja rahavarojen puitteissa.
– Kotona on kiva rauhoittua. Koti on meille turvasatama, oma paikka. Tarkoista aikatauluista on luovuttu, niillä saa kyllä tahdin tekemiseen, mutta myös stressin. Kolme vuotta on sekä älyttömän lyhyt että pitkä aika. Ja onhan täällä tehty valtavasti. Nyt on esimerkiksi paljon kivempi, kun on jo ulko-ovi paikoillaan, pariskunta naureskelee.

Talossa asustaa

  • Sampo Riihimäki, 35, joka työskentelee kehitysinsinöörinä Kuopion Woodilla. Kotoisin Kuopiosta.
  • Suvituuli Riihimäki 31, sosionomi, työskennellyt viimeisimmäksi kehitysvammapuolella ja vaatekaupassa, tällä hetkellä sairauslomalla. Kotoisin Lieksasta.
  • Lapset Viljo 4 v. ja Veera 2 v.
  • Talo sijaitsee Peipposenrinteellä. Asuinneliöitä on n. 170 kolmessa kerroksessa. Matkaa keskustaan kaksi kilometriä
  • Valmistumisvuosi 1956.