Sote-loma loppui

Uudenmaan sote-selvityksen pitäisi herättää Kuopion päättäjät.

Uupuneet sote-soturit ovat seurailleet välinpitämättöminä, kun nyt vuorostaan Antti Rinteen hallitus sohii sotea. Kuopion päättäjien kerman on aika vetää lomien jälkeen sote-haalarit päälle.

Uudenmaan 26 kunnanjohtajaa ovat väsäilemässä viiden sote-alueen mallia. Etelän kaupungeilla on paljon äänestäjiä, voimaa edunvalvonnassa ja runsaasti verorahaa. Rinne tunnistaa ylivoiman ja puhuu ”erillisratkaisun” puolesta. Selvitystyön pitäisi olla maalissa tämän vuoden aikana. Vastoin kaikkia luonnonlakeja hallitukseen tunkeutuneella kepulla (6,5,%) on Uudellamaalla vähemmän kannatusta kuin RKP:lla (9%). Siksi Kepu vaikenee, kun sotea ajatetaan etelässä eri säännöillä kuin muualla Suomessa.

Ennustan, että Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) kilauttaa pääministerikamulleen ja vaatii Tampereellekin erillisratkaisua. Muutkin yliopistosairaalakaupungit voivat vedota yhdenvertaisen kohtelun perusteella erillisratkaisua. Soten rahoituspohjaan tarvitaan sairaanhoitopiirien miljoonapiirit eli noin miljoona asukasta. Jälleen pitäisi tutkia Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastuun kasvattamista Etelä-Savolla ja Pohjois-Karjalalla ja jopa Keski-Suomella sekä selvittää Kuopion ja KYSin rooli soten operaattorina.

Kaupungin päättäjistä soten salat ymmärtää parhaiten emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen. Hän voisi kertoa pari faktaa, joita Rinteen hallitus ei näytä ymmärtävän. Kepun kuiskutuksin hallitus puhuu 18 maakunnan sotesta, mutta ei sanaakaan rahoitusmallista, joka on täysin eri asia kuin järjestämisvastuu. Yksi lääkärikin voi vastata pienen kunnan terveyspalveluiden järjestämisestä, mutta ei rahoituksesta, kuten Ryynänen asian havainnollistaa.

Soten kuohunnassa on päässyt unohtumaan, että Suomessa on edelleen liikaa kuntia (311). Pohjois-Savonkin kunnissa väestö vanhenee, vähenee ja kriisikunnan titteli lähestyy päivä päivältä. Suomessa on 50 vanhuskuntaa, joiden syntyvyys on alle 15 lasta vuodessa.

Itsenäisyyttä varjelevat kunnat eivät tajua omaa parastaan. Ne pelkäävät enemmän naapurikuntia kuin taloudellista kurjuuttaan. Kyläpoliitikoilla on tapana pelotella isoilla kunnilla, jotta saisivat ryystää kahvia kunnantalollaan. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) pehmentää uppiniskaisia pikkukuntien päättäjiä ”kevytkunta”-termillä. Paateron ministeriö on koonnut ”aivoriihen”, jolla kuntaliitoksia vauhditetaan tämän hallituskauden aikana (HS 17.8).