Sote-selitykset kiihtyvät

Soten rakentaminen ei ole niin vaikeaa, jos politikointi pistetään sivuun.

Äänestäjät oppivat vuodesta 2015 pyörineestä sote-sirkuksesta, että eduskunnan työt tehdään valiokunnissa. Pääministeri Juha Sipilä erotti hallituksen, jotta hän voisi nimittää rahan ja ajan haaskausta vastuunkannoksi. Tosiasiassa oli täysin vastuutonta runnoa 18 maakuntaa väkisin soteen. Nyt pääministeri puhuu jo kuin Jan Vapaavuori: ”Miettisin vakavasti, että Helsingille annettaisiin maakunnan tehtäviä” (STT 14.3.). Tämä ajatus kelpaisi Kuopiolle ja muillekin suurille kaupungeille?

Omituisen maakuntahallinnon lisäksi kokoomuksen vaalinnanvapaus sisälsi vaikeasti laskettavan kapitaatiomaksun ja riskin, että privaattisektori ujuttaa tarpeettomia hoitoja maksajan piikkiin. Sitä paitsi Suomessa ei ole rehellistä terveysbisnestä. Ahneet lääkärit palvelevat kahta herraa.
Kun vihdoin alkoi näyttää siltä, että puolueet ottavat opikseen ja sotea jatketaan asia edellä, julistaa demarit kannattavansa 18 alueen sote-pohjaa. Ero kepun malliin on siinä, että kyhäelmään eivät kuulu maakunnan muut hallintohimmelit.

Pistäkää puolueet sote-asioissa vihdoin politiikka sivuun. Ei kai jästipäisinkään poliitikko halua päättää, millainen hävittäjä turvaa Suomen ilmapuolustuksen. Kyllä kenraalit valmistelevat päätöksen ja poliitikot nuijivat raharaamin. Miksi sitten ihmisten terveydellä politikoidaan vuosikausia?
Kuunneltuani asiantuntijoita, näyttää ratkaisu selvältä. Ensiksikin pitää erottaa järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu. Suomalaiset tarvitsevat 12 päivystävää keskussairaalaa. Tusina syntyy, kun sairaanhoitopiireistä lakkautetaan 5 surkeinta tapausta.

Vapaavuoren hellimä kaupunkivetoisuus edellyttäisi kuntaliitoksia. Vain Helsingissä on yksinään riittävän suuri väestöpohja ja tarpeeksi rikkaita privaatin käyttäjiä. Valtakunnallisena versiona Vapaavuoren idea edellyttäisi kuntien pakkoliitoksia, koska pienissä kunnissa vallasta halutaan nauttia keskustan tupailloissa.
Maakunnat ja 12 terveydenhuollon järjestämisaluettakin ovat liian pieniä, jos halutaan rakentaa turvallinen rahoituspohja. Rahoituksen voisi operoida 5 erikoissairaanhoidon aluetta. Tämä harjoitus kaatuisi kansanvallan puutteeseen eli perustuslakiin. Rahoitusvastuu lankeaisi siis valtiolle. Tällöin systeemi olisi turvallisesti parlamentaarisessa valvonnassa. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?