Tarvitaanko maahanmuuttoa? – Vihreillä ja perussuomalaisilla asiasta hyvin eri näkemys

Kaisa Kanteleen mielestä Kuopio tarvitsee maahanmuuttajien osaamista. Kuva: Ismo Vornanen

Vihreät ja perussuomalaiset ajattelevat maahanmuutosta eri tavalla. Tältä kuulostavat kahden eri leirin kuopiolaispoliitikon näkemykset.

Kaisa Kantele on sosiaalityöntekijä, vihreiden kaupunginvaltuutettu ja Setlementti Puijolan hallituksen jäsen. Hän näkee, että maahanmuuttajat tuovat kaupunkiin uutta osaamista. Hänen mielestään maailman turvattomuuden vuoksi pakolaiskiintiöitä pitäisi nostaa. Samuli Voutila on perussuomalainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä. Hän on toiminut valtakunnan tasolla PS-Nuorten puheenjohtajana. Voutila on käynyt Helsingissä Business Collegen. Hän lopettaisi veronmaksajien rahoilla tehtävät monikulttuuriset hankkeet ja paperittomien maahanmuuttajien terveyspalvelut. Tarvitaanko maahanmuuttoa ja jos tarvitaan, millaista?

Kaisa Kantele:

Kuopio ja koko Suomi tarvitsevat maahanmuuttoa työvoiman ja osaamisen vuoksi. Kotoutumisen ytimessä on kieli. Arjessa täällä pärjää englannillakin, mutta monissa työpaikoissa suomen kielen osaaminen on välttämättömyys. Kotoutumiseen ja kielen oppimiseen pitää ohjata ja panostaa riittävästi resursseja. Maahanmuuttaja kaipaa myös opiskelu- ja työpaikkoja, verkostoja, ystäviä ja tuttavia, jotta hänellä olisi hyvä syy jäädä Suomeen. Tarvitaan myös suvaitsevaista ilmapiiriä, sellaista jossa kaikilla on mahdollisuuksia osallistua.
Kuopiosta puuttuu pitovoimaa. Miten saamme esimerkiksi kansainväliset opiskelijat jäämään tänne? Työ- ja oleskelulupien saamisen pitää olla nopeaa. Kankea byrokratia ei saisi muodostua esteeksi. Maahanmuuttajat tuovat tullessaan koulutusta ja osaamista. Osaamisen tunnistamisen pitää olla joustavaa.
Yksin ei Kuopio voi maahanmuuton kysymystä ratkaista. Koko Suomen maahanmuuttopolitiikan on oltava linjakasta ja aktiivista. Suomen on myös vaikutettava EU:n linjauksiin, sillä monet meitä koskevat kysymykset päätetään EU:n tasolla.
Yksi osa maahanmuuttopolitiikkaa on pakolaispolitiikka. Sen ytimessä on ihmisten oikeus hakea turvaa. Maailmalla ei tällä hetkellä ole joka paikassa turvallista, ja yli 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Suomella on oma vastuunsa maailman pakolaisista ja voisimmekin nostaa pakolaiskiintiötä sekä helpottaa perheenyhdistämistä.
Tarvitsemme myös EU:n tasolle yhtenäistä pakolaispolitiikkaa, sillä EU ei voi pakoilla vastuutaan sulkemalla rajojaan. Ilmastonmuutoksen myötä yhä useammat ihmiset joutuvat lähtemään liikkeelle kotoaan etsimään turvallista maata. Myös tästä syystä meidän on tehtävä ratkaisuja jotka hillitsevät ilmastonmuutoksen etenemistä.
Kuopio on jo nyt kansainvälinen kaupunki ja kansainvälisyydessä on myös kasvumme mahdollisuus.

Samuli Voutila:

Suomen tulee tehdä tiukkaa ja harkitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa. Laittomasti maassa oleville ei tule tarjota terveyspalveluita, elintasopakolaisten vastaanottaminen tulee lopettaa sekä erilaiset monikulttuurisuushankkeet tulee lopettaa suomalaisten veromaksajien rahoilla. Suomeen saa tulla elämään, opiskelemaan ja tekemään töitä, kunhan se tapahtuu yksilön omilla rahoilla ja paikallisia tapoja sekä lakeja kunnioittaen.
Näin tiivistin maahanmuuttoajatukseni vajaat 10 vuotta sitten kun lähdin mukaan politiikkaan, eivätkä ajatukseni ole siitä juuri muuttuneet. Pikemminkin vahvistuneet, sillä mitä enemmän on Kallavedessä virrannut vettä, sitä enemmän maahanmuutto koskee Suomea ja tavallisten suomalaisten elämää.
Yksi esimerkki tästä on yhteiskunnallisen koheesion mureneminen. Poliittisessa monikulttuurillisuudessa, siis valtioissa, joissa poliittisesti ajetaan monikulttuurisuutta, ihmisten luottamus toisiinsa vähenee, asuinalueet ghettoutuvat ja ”positiivisen syrjinnän” nimissä ihmisten ihonväri, identiteettipolitiikka ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluminen nähdään hyveenä, jolloin valitettavasti tavallinen työtätekevä suomalainen on kärsijänä ja usein koko projektin maksajana. Ruotsi on tästä varoittava esimerkki.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki suosii rekrytoinneissaan maahanmuuttajataustaisia ja vähemmistöjä. Toisin sanoen he syrjivät muita. Toivottavasti tämä vastenmielinen ilmiö ei rantaudu koskaan Kuopioon.
Suomeen on ajan saatossa muuttanut ihmisiä ja näin tulee olemaan varmasti myös jatkossa. Oleellisena kysymyksenä maahanmuutossa onkin se, että se hyödyttää Suomea ja suomalaisia. Karkeasti tätä asiaa pitää voida mitata myös kansantalouden näkökulmasta. Jos tänne muuttavat ihmiset tuovat enemmän kuin käyttävät yhteisiä resurssejamme, eli rahaa ja elävät maamme tapojen ja lakien mukaan niin tuskinpa kenelläkään tällaista maahanmuuttoa vastaan on mitään. Valitettavasti Suomeen kohdistuva maahanmuutto on lähinnä humanitaarista, jolloin vaikutus kansantalouteemme on negatiivinen. Eikä se ole kestävää kenenkään kannalta.

Samuli Voutila mielestä verovaroilla maksetut monikulttuurihankkeet pitäisi lopettaa. Kuva: Olli Herranen

Kommentti: Yksipuolinen asemasota

Ismo Vornanen

Maahanmuuttokeskustelu on asemasotaa. Yksi rintama korostaa maahanmuuton hyötyjä, mutta välttelee sanomasta mitään maahanmuuton epäkohdista ja yhteiskuntarauhan murentumisen riskistä. Vastarintama puolestaan hyväksyy vain sellaiset ulkomaalaiset, joista tulee suomalaisten klooneja.
Fiksua keskustelua rajoittaa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tehty mahtilaki. Sillä lyödään myös niitä, jotka esittävät asiallista maahanmuuttokritiikkiä. Suomen ilmapiirissä ei ole sopivaa analysoida, tuottavatko jotkut uskonnot riskejä, rikollisuutta tai kulttuurisia jännitteitä. Vihapuhekortti on toinen mahtisana, jota heilutetaan mitä oudoimmissa yhteyksissä. Kun arvostelin kolumnissani Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanketta, eräs herra nimitti tekstiäni savonlinnalaisiin kohdistuvaksi vihapuheeksi.