Tautista henkilöpalvontaa

Minna Canthin 175-vuotisjuhla sai kulttuurieliitin ja seurapiirihanhet hurmioon. Juhlakalua, joka eli 1800-luvulla, suitsutetaan mediassa ylisanoin. Kuopiossa Canthia on muistettu muun muassa nimikkokadulla, patsaalla, koulu- ja yliopistorakennuksella, kauppakeskuksella sekä erilaisilla symposiumeilla. Mutta mahtinaisen kotitalo Kanttilan on annettu rupsahtaa ja homehtua korjauskelvottomaksi. Kaipaa puskutraktoria.

Kirjailija Minna Kettunen marmatti (SS 13.3.): ”Minna Canth on korotettu niin korkealle jalustalle, että kasvojen ilmettä on vaikea nähdä”. Hän ehdotti jalustan madaltamista, jos patsas joskus siirretään. Jos patsasrumilukseksi kivetettyä Canthia retusoidaan, niin jalustaa pitää korottaa kymmenellä metrillä. Näin pylväspyhimystä joutuisi osoittelemaan ja tuijottamaan niska takakenossa. Jotta tavis tajuaisi oman mitättömyytensä. Sitä varten yli-ihmisiksi aateloitujen patsaita pystytetään. Jalustan päähän voi istuttaa vaikka vanhan rotansyömän karvareuhkan kunnioitettavaksi. Kirjailija Teuvo Saavalaista mukaillen.

Kun Neuvostoliiton ylimmän käskynhaltijan Leonid Brezhnevin kuolemasta ilmoitettiin telkkarissa, uutistenlukijalta meni minuuttitolkulla Brezhnevin titteleiden luettelemiseen, ennen kuin hän kakisti suustaan kuolleen nimen. Canthia tituleerataan supervoimilla – tosin ilman viittaa, laserkatsetta ja lentämistä – varustelluksi supersankariksi, superihmiseksi, suurnaiseksi, edelläkävijäksi ja uranuurtajaksi. Jumaloitua Canthia luonnehditaan myös poikkeuksellisen viisaaksi. Muutama näyte hänen suurviisasteluistaan: ”Elämä on taistelua, ihanaa taistelua”; ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä” ja ”Eläkööt kaikki intelligentit miehet! Tyhmät saavat kernaasti kuolla”. Vain yksi muu kansamme palvoma suuruus on tuottanut yhtä legendaarisia lausahduksia. Mäkikotka Matti Nykänen.

”Tietokirjailijat” ja muut arvuuttajat ovat väsänneet toisiaan korville mätkiviä tulkintoja supernaisen elämästä. Yhden mukaan Canthin avioliitto oli onnellinen. Toisen mielestä Minna oli tyrannimaisen miehensä kynsissä kärsivä marttyyri. Kaikista älyttömimpiä ovat pähkäilyt siitä, mitä menneisyyden haamu Canth ajattelisi milloin mistäkin nykyongelmasta. Jenni Haukio tietää, että ”Minna Canth nousisi vihapuhetta vastaan – supervoimaansa sisukkuutta säästelemättä”. Se pitänee kutinsa, että Canth oli aikansa toisinajattelija.
Loppu kuvottavalle henkilöpalvonnalle!

Kirjoittaja on päivystävä dosentti.