Tero Taipale: ”Natiaisena olin kiltti ja huoleton rasavilli”

Tero on yhdessä veljensä kanssa ”Laihian uimahallissa”. Kuva: Taipaleen albumi

Minä lapsena: Tero Taipale, 46, markkinointipäällikkö

”Pohjanmaalla, Lapuan ja Vaasan kyläpahasten puristuksissa sijaitsee Laihia. Laihialta, Ratikylän perukoilta löytyy allekirjoittaneen lapsuudenkoti. Natiaisena olin huoleton rasavilli, tosin kiltti sellainen. Äitini muistaakin aina kertoa, kuinka helppo lapsenkoltiainen loppupeleissä olin. Murrosikäkin jäi kuulemma kokematta. Meitä asui Rantalantiellä vieri vieressä iso liuta samanikäisiä viikareita ja tästä porukasta muodostuikin maalaispoikien oma pikkujengi. Tässä pikkujengissä vietin käytännössä koko varhaisen lapsuuteni. Päivät kuluivat viereisessä Kirstan metsässä temmeltäessä ja sinne majoja rakennellessa. Lapsuuteni Laihialla oli turvallista seikkailua, jossa luonto, naapuruston kodit ja pihat olivat meidän kaverusten valtakuntaa ja yhteistä leikkikenttää.

Tätä maalaisidylliä jatkui aina ala-asteen viimeiselle luokalle saakka, kunnes ennen 12 ikävuotta minut ja pari vuotta nuorempi veljeni Vesa raijattiin muuttokuorman mukana Helsinkiin, Oulunkylään. Laihialle jäi muuton myötä maalaisleikit ja tilalle tuli Ogelin skeittijengi, uusi pikkuveli Ari sekä vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen. Laihialle jäi tosin jo ensimmäinen tyttöystäväni Erja, joka kylläkin antoi kenkää allekirjoittaneelle jo ennen muuttoa, koska en suostunut istumaan sohvalle hänen viereensä luokkabileissä. Uusi löytyi kyllä suht nopeasti Oulunkylän ala-asteelta, sillä uuden kouluni tyttöpahis iski jostain syystä silmänsä minuun ja julisti, että minä olisin nyt hänen poikakaverinsa. Liekö tähän syynä äitini kutomat villasukat, jotka jalassa esittelin itseni uudelle luokalle vain huomatakseni, että Ogelin koulussa ei tarvinnutkaan riisua kenkiä luokkaan tulleessaan. Lapsuus oli opettavaista aikaa.”

  • Sarjassa tutut savolaiset muistelevat lapsuuttaan.