Testi: Vuorokausi ilman ruokaa

Omenat näyttivät erityisen herkullisilta vuorokauden mittaisen paaston aikana. Kuva: Helena Nyman

Paastoamisesta on aina hyvä keskustella etukäteen oman lääkärin kanssa.

Paastoaminen nousee aika-ajoin trendiksi oman terveyden edistämisen keinona, erityisesti silloin, jos joku julkkis hurahtaa siihen. Paastoamisella on myös pitkät perinteet monessa uskonnossa.
Toimittaja päätti testata mitä kehossa ja mielessä tapahtuu vuorokauden mittaisessa ruokapaastossa. Omien kokemusten lisäksi haastattelimme juttuun myös laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Mäkelää.

Koe alkoi normaalina arkitiistaina työlounaalla nautitun kasvisaterian jälkeen. Ajatuksena aloittaa paasto lounaasta tuntui parhaimmalle, koska loppupäivälle oli paljon suunniteltua tekemistä, jolloin nälän tunne olisi helpompi sivuuttaa. Työpäivän loppu meni varsin kivuttomasti ja nälän tunteen huomasi oikeastaan vasta iltapäivällä kotona omenoita katsellessa ja tajutessa, ettei niitä saa syödä. Nälkä kuitenkin unohtui nopeasti, koska edessä oli illan jooga. Sielläkään ei heikkous iskenyt, eikä myöskään kotona joogan jälkeen. Vuorokauden aikana nautin pari kuppia kahvia, vettä ja illalla vihreää teetä.
Liekö vain puhdasta tuuria ja johtuiko tekemisen paljoudesta, mutta yökin meni ilman suurta näläntunnetta, kuten myös seuraava aamu. Seuraavana aamupäivänä lounasajan tietämillä alkoi vihdoin tuntua siltä, kuin ei olisi ikinä syönyt.

Jälkikäteen mietittynä paastokoe meni kivuttomammin kuin ajattelin. Oli silti mielenkiintoista huomata, kuinka keho osaa kyllä pyytää ruokaa niinä aikoina, kun sitä on sille normaalisti annettu. Paasto sai myös pohtimaan, kuinka suuri vaikutus omalla mielellä on asiaan. Oli helpompi olla syömättä kun tiesi, että seuraavana päivänä on lupa syödä. Sitä helpotti myös se, kun päivälle oli paljon ohjelmaa. Yllättävää oli myös, kuinka virkeänä ja hyväntuulisena pysyin koko vuorokauden.
Lopuksi voi sanoa, että kokemus oli hyvä, muttei niin pysäyttävä, että sitä tarvitsisi koittaa uudestaan. Mitään terveyshyötyjä en havainnut näin lyhyessä kokeilussa. Mikäli paastoa olisi jatkunut, olisi mielentila varmasti laskenut ja heikotus iskenyt.

Ravitsemusterapeutti Mäkelä komppaa minua ja sanoo, että ihmiskeho kyllä selviytyy lyhyistä paastojaksoista. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka paaston vaikutuksia esimerkiksi kehon koostumukseen, kolesteroliarvoihin, hormonitoimintaan ja verenpaineeseen on tutkittu, näytöt ovat vähäisiä tai ristiriitaisia.
– Luotettavasti tiedetään vasta vähän paastojen vaikutuksesta terveyteen. Mikään oikotie onneen se ei missään tapauksessa ole. Ylipäätään paastoamiseen kannattaa suhtautua maltilla ja tietyllä vakavuudella ja pohtia ensin, mitä paastoamisella hakee. Vuorokautta pidempiä paastoja ei voi suositella kenellekään.

Hän kertoo, että paastossa keho tyhjentää ensin hiilihydraattivarastonsa lihaksistosta ja maksasta, niihin varastoitunut vesi poistuu samalla.
– Aivojen hiilihydraattien saannin vähentyessä voi seurata väsymystä, huonoa oloa ja päänsärkyä. Haittoina voi olla myös palelua, vatsavaivoja, mielialan laskua, ruoan pyörimistä mielessä, heikkoa keskittymiskykyä, suorituskyvyn laskua ja pinnan kiristymistä. Olo voi olla levoton ja unensaanti vaikeutua. Nälkä on keholle hälytystila.

Mäkelä sanoo, että kokemusperäisesti paastoamisen myötä olo voi keventyä, kun kehosta poistuu nesteitä ja ruoansulatuskanavassa ei ole ruokaa. Paino voi laskea, mutta kyseessä ei ole varsinainen laihtuminen, sillä entisiin ruokailutottumuksiin palatessa paino palautuu takaisin. Pysyviä terveysvaikutuksia paastoamisella ei hänen mukaansa saavuta.
– Hyödyt esimerkiksi kehonkoostumuksessa tai veriarvoissa voivat selittyä paastoamisen myötä tapahtuvan energiansaannin rajoittamisen ja mahdollisen painonlaskun ansiosta. Vireystilan nousu ja energisyys, selittyvät kehossa tapahtuvilla muutoksilla liittyen pyrkimykseen selviytyä ravinnotta ja turvata elintoiminnot. Toisaalta kokemus itsensä haastamisesta voi tehdä samaa.

Voi olla myös haittaa

Laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä sanoo, että joissain tilanteissa paastoamisesta voi olla myös haittaa.
– Nälänpaine voi kasvaa paastoamisen myötä ja johtaa syömisen hallinnan vaikeuksiin. Viikkoja jatkuva paasto voi aiheuttaa vitamiinien ja kivennäisaineiden puutosta ja sitä myötä esimerkiksi anemiaa ja luuston haurastumista. Tilanne on elimistölle kova stressitila ja vaikutukset voivat ulottua haitallisesti sydämen toimintaan asti.
Mikäli omaa terveydentilaa epäilee vähänkään, on syytä keskustella paastosta ensin lääkärin kanssa. Paasto ei Mäkelän mukaan sovi lainkaan esimerkiksi raskaana oleville, kasvaville lapsille, vakavasti sairaille tai toipilaille, diabeetikoille, hyvin iäkkäille eikä runsaasti liikkuville tai hyvin fyysistä työtä tekeville.

Tauko ruoasta

  • Paasto tarkoittaa tauon pitämistä kiinteän ruoan nauttimisesta eli luopumista ravinnosta. Joskus paastotessa luovutaan myös nesteestä tai joissakin tapauksissa vain joistakin ruokaryhmistä.
  • Paaston syyt voivat olla hengellisiä eli uskontoon liittyviä tai pelkästään terveydellisiä.
  • Paaston lääketieteelliset hyödyt ja haitat tunnetaan huonosti.
  • Paastoamisesta kannattaa aina keskustella ensin oman lääkärin kanssa.