Urheilu-uran loppu voi olla kriisi

Samuli Suhonen, Marika Makkonen, Ilkka Sammelvuo ja Ilja Venäläinen pitävät tärkeänä, että urheilijaa tuetaan työelämänkontakteissa. Kuva: Ismo Vornanen

Ilja Venäläinen ja Ilkka Sammelvuo ovat maistereita. Toista uraa he rakensivat jo peliuran aikana.

Ammattiurheilijan uran loppuminen sisältää riskejä. Miten käy urheilijan mielenterveydelle, kun sankarin identiteetti ruostuu ja urheilija tuntee jäävänsä tavallisen työelämän ulkopuolelle? Pahimmillaan sisimpään voi hiipiä pelko tulevan elämän rahoittamisesta ja huonommuudentunne, ettei urheilija kelpaa tavalliseen työhön kuten ikätoverit.
Harva urheilija jatkaa uraansa suoraan ammattivalmentajana kuten teki KalPan päävalmentaja Tommi Miettinen. Miettisestä tuli heti pelaajauran jälkeen ammattivalmentaja.

Siirtymävaiheessa urheilijan pitäisi olla koulutusputkessa tai osata kertoa työnantajalle, että millaisia työssä tarvittavia ominaisuuksia hän on oppinut urheilijana. Usein ammattiurheilijan työkokemus CV:ssä on olematon.
Esimerkiksi Kuopion kaupungin liikuntapalvelusuunnittelija ja entinen jalkapalloilija Ilja Venäläinen rakenteli jo peliurallaan maisteritutkinnon. Lentopalloilija Ilkka Sammelvuolla on myös maisterin tutkinto ja hän toimii Ropo Capitalin teknologiajohtajana.
– Yrityksemme suhtautuu suopeasti urheilijoihin, koska ohjelmointitekniikka kehittyy koko ajan ja urheilijat ovat tottuneet kehittämään jatkuvasti itseään. Urheilijat osaavat työskennellä myös tiimissä. Urheilija harjoittelee korkeintaan 2 kertaa päivässä ja 2 tuntia kerrallaan. Hänelle jää opiskeluaikaa, joka palauttaa ja kehittää urheilijaa henkisesti, muistuttaa Sammelvuo.

Venäläinen näkee hyvänä, että ammattiurheilija voi rauhassa suunnitella, mitä hän haluaa opiskella.
– Ammattiurheilijan ykkösprioriteetti on aina urheilu. Opiskelun aloittamista voi venyttää muutamalla vuodella. On hyvä, että Kuopiossa toimiva urheiluakatemia tarjoaa urheilijoille sopivia ja kevyitä opiskelumalleja, linjaa Venäläinen.
Yhdistetyn olympiakävijä Ilkka Herola on yksi toista uraa suunnittelevista yksilöurheilijoista. Herola opiskelee runsaasta matkustelusta huolimatta kauppatieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Soutaja Joel Naukkarinen tavoittelee olympiamenestystä ja tekee hitaassa aikataulussa lääkärin tutkintoa.

Kuopion alueen urheiluakatemian projektipäällikkö Marika Makkonen kertoo, että akatemiassa on koko sen historian ajan huolehdittu urheilijan kaksoisurasta. Nuoret urheilijat ovat voineet yhdistää lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen opiskelun joustavasti huippu-urheiluun.
– Lisäksi yritämme auttaa urheiluakatemian urheilijoita työelämäkontaktien solmimisessa, sponsoroinnissa ja henkilöbrändäyksessä. Kuopiossa järjestetään syksyllä 2019 seminaari, jossa entiset urheilijat kertovat, miten urheilu-uralla opittuja taitoja voi soveltaa työelämään, kertoo Makkonen.

Projektipäällikön mukaan urheilijoilla on valtavasti taitopääomaa, jonka voi siirtää urheilu-uralta urheilun jälkeiselle ammattiuralle.
– Akatemian kaksivuotinen kehittämishanke siirtymävaiheiden joustavien ratkaisujen parantumiseen käynnistyi 2018 ja se päättyy keväällä 2020. Akatemia on koko historiansa ajan kehittänyt joustavia opintoratkaisuja peruskoulusta yliopistoon. Voihan urheilijoilla olla jopa 200 reissupäivää vuodessa, jolloin on hyviä hetkiä opiskella hotellihuoneessa, kunhan oppilaitokset ovat järjestäneet hyvän etäopiskeluteknologian tehtäviä ja tenttejä varten.

Urheiluakatemia kehittää parhaillaan tukimallia työelämään. Urheilija tarvitsee apuja esimerkiksi CV:n laadinnassa ja itsensä markkinoinnin sanottamisessa.

Arjen rutiinit ovat tärkeitä

Ex-jääkiekkoilija, henkilökohtainen valmentaja Samuli Suhonen (39) lopetti pelaamisen 31-vuotiaana. Irtaantuminen urheilijan aikataulutetusta elämästä tuntui hyvältä, koska sai vapaasti liikkua baareissa. Pian baarikierrokset alkoivat tylsistää mieltä.
Tavallisen arjen rutiinit toivat kaikkein eniten onnellisuutta entisen urheilijan elämään.
– Kun kuulin, että tyttöystäväni on raskaana ja kun sitten Veikko syntyi, alkoi elämäni paras vaihe. Pystyn trainerin työssä auttamaan paremmin muita, kun voin itse hyvin, sanoo Suhonen.
Monet tavalliset työntekijät väsyvät viikonloppuisin. Pienet hyvät valinnat lisäävät elinvoimaa.
– Kun ihminen käyttää alkoholia viikonloppuna, hän on töissä parhaimmillaan vasta keskiviikkona.

 

KORJAUS 7.5.2019 KLO 10.20: Korjattu Ropo Capitalin nimi.

Mukana 431 urheilijaa

  • Yliopistossa on 45, ammattikorkeakoulussa 40, ammattioppilaitoksessa 86 ja lukioissa 260 urheilijaa.
  • Akatemia tarjoaa lääkäripalveluita, terveystarkastuksia, fysioterapiaa ravitsemusneuvontaa.
  • Akatemiaoppilaitokset: Itä-Suomen yliopisto, Savonia-amk, Savon ammattiopisto, Kuopion klassillinen lukio, Nilsiän alppikoulu, Siilinjärven lukio, Leppävirran lukio, Pielaveden lukio sekä Hatsalan ja Jynkänlahden yläkoulut.