Vippaa mulle viitonen!

Lainaksi eläminen on lisääntynyt kulovalkean tavoin. Kulutusluottojen markkinointi valmiiksi velkaantuneille tai muuten ”otollisille” kohderyhmille sähköpostissa on suorastaan vastuutonta: Tuliko kesä kalliiksi. Ota luottoa omilla ehdoillasi. Koron voit määrittää itse. Hakusanalla ”pikavippi” löydät netistä seuraavia otsakkeita: Pikavippipäätös sekunneissa, lainaa netistä ilman vakuuksia ja takaajia, ota joustoluottoa ilman vakuutta aina 50 000 euroon asti. Päätöksen ja suorituksen lainasta saat vaikka keskellä yötä. Toteuta nyt unelmasi. Lennä etelään!

Otollisia kohderyhmiä ovat nuoret – hetkessä elävät – ja yllättävää kyllä myös yli 70-vuotiaat eläkeläiset. Eläkeläisten pikavipit kertonevat eläkkeiden riittämättömyydestä. Heidän maksuhäiriömerkintänsä ovat kasvaneet edellisvuodesta 25 %. Kysymys kuuluu: onko sillä väliä, kuinka ruman perinnön pikavippikodit jättävät seuraavalle sukupolvelle? Nuorten ja eläkeläisten pikavipeistä johtuneet maksuhäiriöt ovat vakava uhka tulevaisuudelle. Maksuhäiriöiden määrälle ei näy loppua. Keväällä 2017 niiden määrä oli lähes 400 000.

Pikavippien ottamiseen vaikuttaa ennenkaikkea liian helppo lainansaanti, puutteet talousosaamisessa, huoleton nettishoppailu, heräteostokset ja elämän vastoinkäymiset. Digitalisaatio on tehnyt maksamisesta ja rahaliikenteestä niin vaivatonta, että rahamenoille on helppo ummistaa silmänsä

Vuonna 2013 voimaan tullut korkokattolaki muutti usean luotonantajan toiminnan kannattamattomaksi. Laki määritti maksimiluotoksi 2 000 euroa ja maksimikoroksi 51%. Tilanne pikavipeissä näytti korjaantuvan Nyt luotonantajat, myös ulkomaiset toimijat, kiertävät lakia tarjoamalla jousto- eli limiittiluottoja yli 2 000 euron summalle, mutta sitä ei voi nostaa kerralla. Näin yritykset kiertävät korkokattoa ja korko saattaa nousta jopa 400 prosenttiin. Tämä tulee luotonottajalle yllätyksenä ja korttitalo romahtaa. Luotonmaksun lisäksi kun pitäisi vielä maksaa elämisen kulut. Luotonantajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Bisnes kun on kannattavaa.

Mistä pikavippien alkupääoma on lähtöisin? Ovatko takana eettisesti korkealuokkaisesti toimivat suomalaispankit, harmaa raha, vaiko molemmat! Pankkien lainatessa rahaa pikavippiyrityksille, heidän tulisi huolehtia myös siitä, mihin rahat menevät ja millä ehdoilla. Löytyykö pankeilta vastuunkantoa? Pystyykö lainsäätäjä säätämään uudet lait korkokattolain kiertämisen estämiseksi? Tarvetta siihen olisi. Ja pian!

 

Kirjoittaja on dosentti. Jatka keskustelua: kuopio.mielipide@media.fi