Vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen: ”Ihmettelen, mikseivät kaikki muutkin muuta Kuopioon!”

Jarmo Pirhonen jatkaa vanhassa tutussa työhuoneessaan. Ikkunasta on näkymät Haapaniemenkadulle.

Vs. kaupunginjohtajaksi nimitetty Jarmo Pirhonen ei haluaisi puhua Kuopiosta Itä-Suomen keskuksena. ”KalPan tavoin Kuopion on taisteltava mitaleista SM-tasolla.”

Kaupunginjohtaja Petteri Paronen kertoi maaliskuun puolivälissä yllättävän uutisen. Hän ilmoitti jättävänsä kaupunginjohtajan tehtävät jo tänä keväänä. Uutinen tuli täysin yllätyksenä myös palvelualuejohtaja Jarmo Pirhoselle.

– Meni niin sanotusti aamukahvit väärään kurkkuun, kun aamulla avasin sähköpostin ja näin Parosen viestin, Pirhonen kertoo.

Jarmo Pirhonen on yksi Kuopion kolmesta palvelualuejohtajasta, jotka ovat vuorotellen sijaistaneet kaupunginjohtajaa. Pari viikkoa sitten kaupunginhallitus nimesi Pirhosen hoitamaan kaupunginjohtajan viransijaisuutta. Viransijaisuus kestää 27. marraskuuta saakka.

Pirhonen hoitaa jatkossakin myös kaupunkiympäristön palvelualuejohtajan tehtävää.

– Tosin osa tehtävistäni siirretään asiakkuusjohtajien hoidettaviksi.

Rakkautta ensi silmäyksellä

Siikajoelta lähtöisin oleva Pirhonen on koulutukseltaan juristi. Hän on työskennellyt muun muassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtajana ja Keskuskauppakamarissa. Kuopioon hän saapui vuonna 2010, kun konsultti ehdotti hakemaan palvelualuejohtajaksi.

– Kuopiossa niin työnkuva kuin kaupunki vaikuttivat mielenkiintoisilta. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Kuopioon Pirhosella ei ollut aiempia kytköksiä. Kuopio oli lähinnä ohiajokaupunki Lappeenrannan kodista vanhempien luo Pohjois-Pohjanmaalle.

Kuopion taisteltava SM-sarjassa

Nyt, seitsemän Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen, Pirhosella on vahva näkemys kaupungista. Hän ei haluaisi puhua Kuopiosta Itä-Suomen keskuksena, sillä se on hänen mielestään itsestäänselvyys.

– Mieluummin pitäisi korostaa Kuopion asemaa yhtenä koko Suomen keskuskaupunkina. KalPan tavoin Kuopionkin pitää taistella mitaleista suomenmestaruussarjassa.

Pirhonen luettelee pitkän listan seikoista, jotka ovat nostaneet Kuopion kasvukeskukseksi:

– Täällä on monipuolinen ja suhdannekestävä elinkeinorakenne. Kaupungin työpaikat eivät ole vain yhden tehtaan varassa. Kaupunkiin on onnistuttu rakentamaan uusia mielenkiintoisia asuinalueita, ja Kuopio onkin yksi maan halutuimpia muuttopaikkakuntia.

Kaupungin kasvuun ja vetovoimaisuuteen on Pirhosen mielestä vaikuttanut myös monipuolinen kulttuuri- ja koulutustarjonta: Kuopiossa satsattiin hiljakkoin 27 miljoonaa teatterin kunnostamiseen, yksityisellä rahalla rakennettiin puolestaan yksi Suomen nykyaikaisimmista elokuvateattereista. Musiikkia voi opiskella leikkikoulusta Sibelius-akatemiaan asti.

– Ihmettelen, mikseivät kaikki muutkin muuta Kuopioon!

Eteenpäin menemisen henki

Pirhonen arvioi, että Kuopio on viime vuosina onnistunut strategiassaan ja sen toteuttamisessa. Se on johtanut kaupungin positiiviselle kasvukierteelle. Lisäksi hyvään kehityskierteeseen on hänen mukaansa vaikuttanut Kuopion päätöksentekokulttuuri.

– Monet eivät tiedäkään, miten riitaisia joidenkin kaupunkien päätöksentekokulttuurit voivat olla. Jotain on pielessä, jos päätöksiä joutuu ratkomaan käräjäsaleissa. Kuopiossa päätöksenteko on yksituumaista. Vaikka eriäviä mielipiteitä on, isoissa asioissa ollaan yhtä mieltä. Täällä asioihin ei ole jääty junnaamaan, vaan näkemyseroista huolimatta on pystytty jatkamaan eteenpäin.

Pirhonen arvelee, että kaupungin positiivinen kehityskulku on myös osaltaan vaikuttanut hyvin toimivaan päätöksentekokulttuuriin – onhan paljon mukavampaa taistella kasvun tuomien haasteiden kanssa, kuin näivettymisen haasteiden kanssa.

– Monissa kunnissa ja työyhteisöissäkin asiat jäävät päälle, eikä päästä eteenpäin. Kuopiossa ei jäädä junnaamaan asioihin. Täällä on koko ajan eteenpäin menemisen henki.

Miksi mennä läpi harmaan kiven?

Koko työuransa ajan johtotehtävissä ollut Jarmo Pirhonen näkee, että johtaminen on ennen kaikkea viestintää. Esimiehen tulee omalla asenteellaan näyttää toteen organisaation arvot.

– Johtamistyössä arvot ovat tärkeitä, sillä ne auttavat tekemään valintoja ja priorisoimaan.

Kuopion kaupungin arvoina ovat rohkeus, luovuus, yhdessä tekeminen, sitoutuminen ja asiakaslähtöisyys.

– Minulle esimerkiksi rohkeus tarkoittaa sitä, että työntekijöille annetaan lupa epäonnistua. Näin he uskaltavat kokeilla ja ottaa riskejä.

Pirhonen haluaa haastaa suomalaisia sananlaskuja. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt sanontaa ”vaikka läpi harmaan kiven”.

– Miksi mennä väkisin kiven läpi, jos kiven voi kiertää tai siirtää?

Hänen mielestään sanonta ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” on liian pessimistinen.

– Onko varmempaa jäädä katajan juureen odottelemaan? Jos Kuopio olisi noudattanut tätä periaatetta, ei kaupungilla olisi sellaisia kasvunäkymiä, mitä sillä nyt on.

 

"Näen asioissa myös koomisia puolia"

Jarmo Pirhonen on kotoisin Pohjanmaalta, mutta vilkkaan ja leikkisän luonteensa puolesta häntä voisi arvella mieluumminkin karjalaiseksi.

– Tapanani on nähdä asioissa myös koomisia puolia. Siinä luonteenpiirteessä on heikkoutensakin, Pirhonen pohtii.

Pirhonen sanoo, ettei hänellä ole erillistä ”työ-minää” ja ”vapaa-ajan minää”.

– Johtajan työtä tehdään omalla persoonalla. Olen johtajan töissäkin saanut olla oma itseni. En ole kokenut, että minulle olisi laitettu länkiä kaulaan tai suitsia suuhun.

Pirhonen itse toivoo olevansa esimiehenä avoin, innostava ja helposti lähestyttävä. Johtajana hän haluaa ratkaista ongelmat nopeasti.

– Ongelmat eivät ratkea itsestään. Vaikean asian siirtäminen vie energiaa, joten ongelmat pitää ratkaista sitä mukaa kun ne ilmaantuvat.

Pirhosen mielestä hyvä johtaja on optimistinen ja osaa levittää tulevaisuudenuskoa myös muihin.

– Tällaisena muutosten aikana monet pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Mutta tulevaisuuden pelko vie vain energiaa. Sen vuoksi ei kannata antaa pelolle valtaa, vaan keskittyä tekemään oma työnsä niin hyvin kuin osaa