Vuoden ruoat maakellarissa ja varastoissa

Maaria Eriksson on keittämässä luomuhärkäpapurouhetta, jonka hän lisää proteiinin lähteeksi kasvispihveihin. Raaka-aineet ovat peräisin kotivarastosta. Kuvat: Erikssonin albumi

Erikssonin perhe tulisi toimeen vuoden ilman kauppaa ja sähköä. Perheellä on hätäapureput valmiina komerossa.

Maaria Eriksson asui Kuopiossa vuosia, mutta halusi viedä lapsensa luonnonmukaiseen ympäristöön. Perhe osti sukutilan 11 kilometrin päästä Iisalmen keskustasta. Eriksson oli lapsesta saakka haaveillut omavaraistaloudesta, johon hän oli tottunut lapsuuden mummolassaan. Hän kuuluu myös Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon, jonka profeetat ja pyhät kirjoitukset kehottavat seurakuntalaisia varautumaan katastrofeihin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin.
– Tällä hetkellä kotonamme asuu mieheni ja minun lisäksi kaksi poikaamme. Meillä on yhdessä komerossa jokaiselle perheenjäsenelle hätäapureput, jotka sisältävät kuivamuonaa, juomia, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja vaatteita muutamaksi päiväksi. Kun lapset kasvavat, vaihdamme isompia vaatteita reppuun.

Erikssonin perheessä varastointia kohennetaan jatkuvasti, jotta muonavarastot pysyvät tuoreina. Koko perhe tulisi toimeen vuoden ilman sähköä, kauppapalveluja ja ulkopuolista apua. He ovat rakentaneet maakellarin, joka on jaettu viileyden ja kosteuden mukaan osastoihin aivan kuten jääkaappi- ja kylmäkaappiyhdistelmässä.
Kellarin hyllyissä on säilykkeitä ja juureksia, mehuja ja hilloja sekä terveellisiä mausteita. Kotimaisia viljoja on varastoitu säkkeihin ja kuljetettu eri kohteisiin, jotta esimerkiksi tulipalo ei voisi tuhota kaikkea kerralla. Perhe on kokenut yhden tulipalon ja nyt sekin riski on otettu varustautumisessa huomioon. Siksi suuremmat viljamäärät perhe on varastoinut säkkeihin 15 ja 20 kilometrin päähän maatilastaan.
– Kun hankimme elintarvikkeita kotiin, käytämme ensin vanhimpia tuotteita varastoistamme ja täytämme ne sitten tuoreilla. Oikeat säilöntätekniikat varmistavat, ettei ruoka pilaannu. Juomaveden täytyy olla täysin puhdasta.

Varastointi tarjoaa myös sosiaaliturvaa. Jos perhettä kohtaa yllättävä rahanmeno, sairaus tai työttömyys, taloutta tasapainotetaan käyttämällä varastoitua ruokaa päivittäisten kulujen minimoimiseksi.
Myöhempien aikojen pyhät suunnittelevat huolella varastossa olevien ruoka-aineiden ravintokoostumuksen, vitamiini- ja hivenainetarpeet. Kirkon jäsenet eivät käytä lainkaan riippuvuutta aiheuttavia alkoholijuomia, tupakkaa tai kahvia.

Erikssonin kuopiolaisen uskonveljen, Ari Ruotsalaisen perheen varastointi on vielä osittain kesken. Ruotsalainen kertoo, että kriiseihin varautumiseen kuuluu myös taloudellinen varmuus.
– Kirkkomme johtajien ohjeistuksen mukaan säästämme joka viikko vararahastoon. Pyrimme hankkimaan oman kodin ja välttämään hetken mielijohteista tehtäviä hankintoja. Velkaa voi ottaa asuntoon ja koulutukseen, mutta ei mihinkään ylellisyystavaroihin. Eläminen pikavipeillä ei kuulu ajattelutapaamme, linjaa Ruotsalainen.

Kirkko ei kuitenkaan määrää elämän ohjeita jyrkästi. Hengelliset johtajat antavat Ruotsalaisen mukaan maalaisjärkeen kuuluvia kehotuksia.
– Perheen on hyvä laatia talousarvio, jotta menot ja tulot pysyvät tasapainossa. Rahankäyttöä pitää opettaa jo lapsena. Meidän lapset saavat viikkorahaa. Tuemme lasten taloustietoisuutta siten, että he saavat ylimääräistä rahaa, jos tekevät kotitöitä. Kirkon kehottama varautuminen kriiseihin ei loppujen lopuksi eroa kovin paljon turvallisuusviranomaisten ohjeistuksista.
Kirkon yhteisön jäsenistö harjoittaa kotivaran varastointia hyvin kattavasti niin Suomessa kuin koko maailmassa.

 

Varastoi 72 tunnin kotivara

Kuopion kaupungin turvallisuuspäällikkö, sotatieteiden maisteri ja palopäällystön tutkinnon tehnyt Lauri Holappa antaa nyrkkisäännön, jonka mukaan jokaisen kansalaisen pitäisi selvitä häiriöntilanteessa vähintään 3 vuorokautta omin avuin. Tätä tukee niin sanottu 72 tuntia -koulutus.
– Paraskaan julkinen palvelu ei kykene vastaamaan kaikkiin tarpeisiin yhtä nopeasti esimerkiksi myrskyn, tulvan tai laajan sähkökatkon aikana. 72 tuntia on aikakehys, jossa omatoiminen varautuminen helpottaa sekä omaa pärjäämistä, että yhteiskunnan auttamispainetta, opastaa Holappa.
Koulutus kestää vain 2 tuntia, joka opastaa omatoimiseen varautumiseen, auttaa tunnistamaan riskejä, kertaa perusasiat kodin turvallisuudesta ja opastaa selviytymistaitojen harjoitteluun
– Toki viranomaiset huolehtivat tuonakin aikana heistä, jotka eivät siihen itse selviä syystä tai toisesta. Mutta ymmärrettävästi viranomaisten mahdollisuudet auttaa kaikista heikoimmassa asemassa olevia paranevat, mikäli suurin osa ihmisistä on varautunut omatoimisesti.
Turvallisuuspäällikön suositukset eivät juuri eroa Myöhempien Aikojen Pyhien ajattelutavasta. Erityisen tärkeänä hän pitää kotivaran ylläpitämistä.
– Kotivaralla tarkoitetaan ruokaa ja juomaa sekä muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi.
Pohjois-Savon pelastuslaitos on laatinut maakunnan alueellisen riskiarvion, jossa kerrotaan millaisiin häiriötilanteisiin alueella tulisi varautua. Näitä ovat laaja tai pitkäkestoinen vedenjakelun ja laadun häiriö, laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso tai useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo.
Kuopion kaupungin varautumisesta löytyy perustiedot kaupungin nettisivuilla olevasta valmiussuunnitelmasta, osoitteesta www.kuopio.fi/turvallisuus-ja-varautuminen.

Kotivara

  • Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita useaksi päiväksi tai viikoksi.
  • Kotivara hankitaan kriisi- tai elämän poikkeustilanteisiin.
  • Juoma- ja käyttövesi on tärkein asia varastoinnissa.
  • Muita välttämättömyystarvikkeita mm: lääkkeet, erityisruokavalion elintarvikkeet, tölkinavaaja, radio ja paristot, hygieniatarvikkeet, tuorekelmut, teippi, muovipurkit, taskulamppu.